Lehtikirjoituksiani

Näkevä ja kuuleva Jumala

Tunnetuksi tullut kuuluisa kuningas Salomo on elämällään ja toiminnallaan piirtänyt vahvan jäljen maailman historiaan.Hän sai viisautta ja varallisuutta Jumalalta niin valtavasti,ettei sille löydy vastaavaa.Salomon hallitusaika,noin 3000 vuotta sitten oli monella tapaa loistokasta aikaa.Hän rakennutti mm komean temppelin,jossa palveltaisiin Jumalaa juhlallisin menoin.

Seoli suuri rakennusprojekti.Se kesti 20 vuotta.Aikanaan tuo loistava temppeli valmistui.

Oli tulossa temppelin vihkiäisjuhla.Siitä tapahtumasta kerrotaan tarkasti 2 Aikakirjan 7 luvussa.

Kuningas polvistui nöyrästi rukoilemaan.Hän pyysi,että Jumala kuulisi rukoukset koko kansan puolesta.Hän pyysi,että Jumalan silmät olisivat avoinna ja korvat kuulevina tässä temppelissä.Jos,joku on syntiä tehnyt ja tunnustaen niitä anteeksi pyytäisi,niin Jumala,joka näkee ja kuulee antaisi ne anteeksi.Näin hän palavasti rukoili.

Jumala ilmestyi kuninkaalle yöllä unessa.Salomo sai kuulla,että hänen rukouksensa on kuultu.Jumala lausui:"Nyt silmäni ovat avoinna ja korvani kuulevat rukoukset." 2 Aikak.7:15.

Tapahtui kansan syntien tunnustamisen ja anteeksi saamisen ihmeellinen,siunattu hetki.Voimme kysyä,miten on meidän kohdallamme vuonna 2011.Ovatko Jumalan silmät vielä avoinna?Ovatko hänen korvansa vielä kuulevina?-Kyllä ovat!

Jumala näkee sinut ja minut.Hän näkee elämäntilanteen,jossa me itse kukin  elämme tänään.Hän kuulee edelleen rukouksemme.Hän tietää ilomme ja surumme.Myös sairautemme ja raihnaisuutemme ovat hänen nähtävinään ja kuultavinaan.Hänen tiedossaan ovat myös ne vaikeudet,joissa koko maailmamme tällä hetkellä elää.Vain Jumala voi näissä vaikeissa asioissa auttaa.

Rukouspyyntömme ovat kaikki hänellä näkyvissä ja kuultavissa.Hän vastaa niihin omalla ajallaan ja tavallaan.Hän auttaa ja johdattaa elämäämme.

Nyt on todella rukouksen aika.Sopii toivoa,että rukouksen henki elpyisi ajassamme.Rukous on sielun hengitystä.Martti Luther sanoi,että se on kristityn käsityötä.Ja mikä ihmeellisintä;rukoukset johtavat Kaikkivaltiaan kädet liikkeelle.Kun ne kädet liikkuvat,tapahtuu aina siunauksellisia,suuriakin vastauksia ja asioita.

Jumala ei siis ole vain kirjaimilla kirjoitettu sana.Hän on elävää todellisuutta.Hän näkee ja kuulee.Hän rakastaa jokaista ihmistä.Hän pitää huolen vieläpä pienestä varpusesta.

Sana rohkaisee meitä tästä huolenpidosta.-Ei Salomo kaikessa loistossaan ollut niin vaatettu kuin varpunen,josta Jumala huolehtii kaikella tapaa,syöttäen ja vaatettaen.

On rohkaisevaa muistaa,että Hän itse on luvannut olla kanssamme kaikki päivät maailman loppuun asti.

On ihanaa todeta,että olemme tänäänkin matkalla näkevän ja kuulevan Jumalan valtakuntaan.Saamme rohkealla mielellä jatkaa vaellustamme määränpäähän.

Apostoli Paavali kirjoitti rakastamalleen Filipin seurakunnalle:"Teidän on vain jatkettava siitä mihin olette päässeet."

Siunausta kaikille

Ensio Koitto

(Artikkeli joulukuun 2011 Sana ja Työ lehdessä)

Askeltemme Varjelija

"Herra varjelee kaikki sinun lähtösi ja tulosi nyt ja aina" Ps.121:8

Elämme maailmassa monien vaarojen keskellä.Jos liikumme kävellen,pyöräillen,autoillen tai muulla tavalla maalla tai vesillä,niin vaarat on tarjolla päivittäin.

Vuosia sitten lähdin autolla keväiselle Vanajaveden jäälle.Kesäasuntomme oli tuolloin Hämeenlinnassa Miemalan saaressa.Yöllinen pakkanen oli jäätänyt talvisen autotien turvallisen tuntuiseksi.Perheemme vietti kevättalven päivän luonnon kauniissa mukavuudessa.Päivän aikana lämmittävä aurinko alkoi sulatella keväistä lunta ja jäätä.Illalla kotiinlähdön aikana halusin valita toisen lyhyemmän jäätien.Rantaa lähestyttäessä totesin,että vettä oli tullut jäälle.Rannalla oli talvella ajjettuja tukkikasoja.Kaarna ja puun roskat oli edesauttanut jään haurastumista.Tajusin,että nyt on tilanteen tarkistuksen aika.Pysäytin auton ennen tukkikasoja.Ajattelin tutkia talvitien turvallisuutta.Vain muutaman askeleen päässä autosta jää petti jalkojeni alta.Selvisin siitä kuitenkin kovemmalle jäälle.Varovasti perääntyen ajoin auton aamuiselle turvallisemmalle talvitielle.Pääsimme sitä kautta onnistuneesti kotiin.Tosin pieni pelko oli mielessä siitä mitä voisikaan sattua matkalla.

Siinä kotiin ajellessa kiitin varjeluksesta tällä matkalla.Olimme aamulla pyytäneet rukouksessa suojelusta ja varjelusta suunnittelemallemme matkalle.Vielä monesti sen jälkeen palautui mieleeni tuo vaaralliseksi osoittautunut paluumatka.Mietin,mitä olisikaan voinut tapahtua,jos en olisi johdatuksesta pysäyttänyt autoa ja tarkistanut jään kuntoa.Todennäköisesti olisimme vaipuneet järven pohjaan.Sillä kohdalla oli vettäkin useita metrejä,eikä lähettyvillä olisi ollut ketään auttajaa.

Tavaksi on tullut aamurukouksessa pyytää suojelusta ja varjelusta päivän kaikkiin tapahtumiin.Uskon,että tänä vilkkaana liikenneaikana on aina autolla matkaan lähdettäessä hjyvä pitää autorukous.Vastaavasti hyvä on myös pyörärukous tai venerukous.Herran Siunaus- rukous on ollut kaikkina aikoina suuri turvallisuuspyyntö.Sitähän rukoilemme päivittäin.Sen ajatuksissa on turvallista taivaltaa maallista matkaamme.

Raamatussa on rohkaiseva kuva turvallisuudesta esimerkiksi Jaakobin kohdalla.Hän oli vaarallisella matkalla ja nukkui yön taivasalla,kivi päänalusena.Jumala rohkaisi häntä tällä matkalla:"Minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua minne ikinä menetkin." 1 Moos.28:15.Tähän samaan lupaukseen voimme turvautua vielä vuonna 2013!

Koko elämämme matkaa ajatellen,on siunaava sana lupauksesta:"Jumalan rauha on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne,niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa."Fil.4:7.

Elämämme matkavakuutena on rohkaisevaa todeta,että varjelijamme ei torku eikä väsy.On hyvä lukea usein raamatusta Matkalaulua."Hän on suojaava varjo,hän on vartijasi,hän ei väsy vierelläsi.Herra varjelee sinut kaikelta pahalta,hän suojelee koko elämäsi." Ps.121:7.

Julkaistu Sana ja Työ lehdessä 2/2013.

 Taas kaikki kauniit muistot mun tulee mielehen

Näin alkaa Viljo Kojon sanoittama ja Sulho Rannan säveltämä kaunis,tunnettu joululaulu.Sen sisällön sanoma on taas ajankohtainen ja tuiki tarpeellinen.

Eräs muistitutkija sanoo,että muistaminen on taitolaji.Hän toteaa muistin kertaamisesta ja muokkaamisesta,joka sitten siirretään säilömuistiin.Tätä hyvää muistia ei suunnata vain menneisyyteen.Muistia tarvitaan myös tulevien asioiden muistamiseen.

Esimerkkinä siitä voisi mainita Jeesuksen syntymisen kerran pienenä lapsena.Tämä sama Jeesus tulee lupauksensa mukaan myös toisen kerran takaisin Kunnian Kuninkaana ja Herrojen Herrana.Sen muistaminen on ensiarvoisen tärkeää kaiken muun keskellä.

Nyt jouluaikana muistelemme Betlehemin seimeen syntynyttä Jeesus-lasta. Me voimme muisteloissa jatkaa kulkua hänen kanssaan Raamatun Sanan äärellä.Muistamme hänen hyviä tekojaan ja sanojaan,jotka toivat iloa ja toivoa arjen moniin vaikeisiin asioihin.Jeesuksen kohderyhmänä  olivat erikoisesti köyhät,raskautetut,sairaat ja raihnaiset ihmiset.Hän tavoitti päivittäin ihmisiä joilla ei ollut toivoa sinä päivänä eikä uskoa tulevaisuuteen.Näissä muistoissa saamme kulkea myös hänen kärsimyshistoriansa kohdat aina Golgatalle asti.Saamme pysähtyä hänen tyhjälle haydalleen ja iloita ylösnousseesta ja kuoleman voittaneesta koko maailman Vapahtajasta ja odotetusta Messiaasta.

Kaikki tämä voi sisältyä meidän joulumuisteloihimme myös tänä vuonna.Tätä kirjoittaessani muisteloihini palaa virsi 312.

"Muistan päivää autuasta,jolloin Jeesus löysi mun...." Se on tullut näinä vuosikymmeninä rakkaaksi.Kauniiden joululaulujen rinnalla myös monet muut hengelliset laulut puhuvat omaa kaunista muistojen ja kokemusten kieltään.

Viljo Kojo päättää kauniin joulurunonsa ajatukseen:

"Mitä ymmärsin,sit en tiedä,pyhätunnelman muistan vain.

Sitä milloinkaan ei viedä,ei ryöstetä sielustain.

Näin muistot rakkaimmat taas elpyy uudelleen

ja sanat siunaavimmat taas lankee sydämeen.

Niitä lausu ei enää kukaan,mut` niiden tunnelman

saa joka joululta mukaan tueks`vuoden vaikean.

Otteita v 2009 artikkelista

Kristillinen Eläkeläinen-lehdestä.